Mikä on tulevaisuuden IT-juttu?

Codento oli mukana informaatioverkostojen koulutusohjelman kilta Athenen rekrymessuilla. Esittelimme työmahdollisuuksia meillä ja samalla keräsimme opiskelijoiden ajatuksia siitä, miltä tulevaisuus näyttää. Kysyimme athenelaisilta, mikä heidän mielestään on tulevaisuuden it-juttuSaimme todella mielenkiintoisia vastauksia. Useimpien mielestä AI/tekoäly on ykkönen. Etenkin älytalot ja kodin ohjaaminen etänä esimerkiksi älykellolla nousi esiin vastauksissa. Myös VR niin arjessa kuin vapaa-ajallakin nähtiin tärkeänä. Arjessa virtuaalitodellisuutta voi hyödyntää tekemällä ostokset kotona ja vapaa-ajalla tekemällä vaikkapa virtuaalilomamatkoja. Myös ajankohtaiset yhteiskunnalliset aiheet olivat pinnalla, ja esimerkiksi soteen tulevat tietojärjestelmät vilahtivat muutamien vastauksissa.

Tässä vastausten yleisimpiä teemoja:

  • AI/machine learning
  • More automation, less human
  • IoT
  • Älytalot, älykodit, kodin ja laitteiden etäohjaus
  • Sähköiset oppimisympäristöt
  • Virtuaalilomat
  • Toimialat: kiinteistöt, lainsäädäntö
  • IT:n hyödyntäminen asiakaslähtöisyydessä
  • Sosiaalityön tukevat tietojärjestelmät ja tuki vrt. Noona
  • VR- ja AR-maailma. Tässä on mukana myös ympäristöaspekti.
  • Virtualisation, cloud-computing, server cost cutting
  • Data science

Jatkoimme keskustelua tulevaisuuden IT-jutusta vielä toimistolla. Myös codentolaiset näkevät tekoälyn roolin tulevaisuudessa valtavana. Meillä yhdeksi näkemykseksi nousi se, että automaatio/tekoälyasioissa osa ymmärryksestä voidaan tulevaisuudessa jättää koneen harteille. Me ihmiset voimme sitten muokata ja korjata koneen näkemystä tarpeen tullen. Keskustelimme myös roboetiikasta – mitä yleisemmäksi tekoäly tulee, sitä suurempaan rooliin nousevat myös eettiset kysymykset. 

Toisena näkökulmana korostui more automation – more human. Automaatio vie pois sellaista, mitä ihmisen ei kannata tehdä ja koneet hoitavat toistuvat, rutiininomaiset tehtävät. Näin jää enemmän aikaa olla ihminen.

Tulevaisuudessa tekoälystä tulee yhä luontevampi osa elämäämme. Vaikka moni asia on mahdollista automatisoida, haluaa moni silti edelleen käydä kaupassa ja täyttää itse jääkaappinsa. Kiinnostavaa nähdä, minkälaista elämämme tulevaisuudessa onkaan!

Kiitos kaikille athenelaisille ja codentolaisille mielenkiintoisista vastauksista! Jatketaan keskustelua – mikä sinun mielestäsi on tulevaisuuden IT-juttu?

Haluaisitko sinä työskennellä meillä? Lue lisää sivuiltamme.

Portfolio visualizer: projekti opiskelijan näkökulmasta

Portfolio visualizer -projektiryhmäläisiä työssään. Etualalla Miili, Kaarlo ja Castor, takana Niklas.

Tausta: Aalto-yliopiston Scrum-projektikurssi

Aalto-yliopiston tutkintorakenteeseen kuuluu lähes koko vuoden kestävä projektikurssi, jonka aikana opiskelijaryhmät toteuttavat yritykselle asiakasprojektin. Projektiaiheille ei ole tarkkoja rajoituksia, mutta projektien on oltava haastavuudeltaan sekä laajuudeltaan opiskelijatyöksi sopivia ja kehitykseen tulee käyttää Scrumia. Tiimien ja asiakkaiden yhdistäminen tapahtuu yritysten kirjoittamien kuvausten perusteella, joiden pohjalta tiimit hakevat mielenkiintoisia projekteja. Yritykset tekevät hakemusten ja lyhyen tapaamisen perusteella lopullisen päätöksen siitä, mikä tiimi heidän projektiaan lähtee toteuttamaan. Koulun puolesta koostettu projektitiimimme koostui kahdeksasta ohjelmistokehittäjästä sekä Scrum-masterista.

Aiheena datan visualisointi

Codenton tarjoama projektiaihe kiinnitti ryhmämme huomion, koska datan visualisointi kiinnosti useampaakin ryhmäläistä. Lisäksi monesta muusta projektiaiheesta poiketen se ei sisältänyt tiukkoja teknisiä esitietovaatimuksia ja jätti enemmän liikkumatilaa kuin monet muut tarjotut aiheet. Vaikka ryhmä koostui pääasiassa toisilleen ennakkoon tuntemattomista ihmisistä, olimme yllättävän yksimielisiä siitä, että tämä olisi projektiaiheista meidän ykkösvaihtoehtomme. Projektien lopullisessa valintatilaisuudessa vahvistui tunne siitä, että Codenton Portfolio visualizer-projekti olisi meille hyvä vaihtoehto. Olimme erittäin iloisia siitä, että valinta kohdistui hakijoiden joukosta meihin.

Codentolta tilat ja asiantuntijoiden apua

Codento tarjosi meille tilat ja monipuolisesti eri osaamisalueiden asiantuntijoita käyttöön projektin ajaksi. Käytännössä työmme rytmittyi viikottaisten, Codenton toimistolla pidettävien yhteiskokoontumisten sekä niiden välillä koululla omaan tahtiin etenevän varsinaiseen koodaamisen vuorotteluksi. Useimmiten saavuimme Codentolle alkuiltapäivästä, pidimme Scrumiin liittyvät tapaamiset ja virallinen tuoteomistaja sekä muut projektin kanssa tiiviisti yhteydessä olevat asiantuntijat olivat käytössämme muutaman tunnin. Monesti työstimme ryhmän kanssa yhteisiä asioita virallisten kokoontumisten päättymisestä siihen asti, että Codentolaiset alkoivat itsekin lopetella työpäiväänsä.

Haasteena uusien työkalujen omaksuminen

Heti alussa kävi ilmi, että projekti on aika monelta aspektilta erilainen kuin kuvauksen perusteella olimme kuvitelleet. Suoria esitietovaatimuksia käytetyistä teknologioista ei osaamisen osalta ollut, mutta niiden valinnasta oli kuitenkin olemassa selkeät linjaukset. Lähtötilanne, jossa käytännössä kukaan ryhmästämme ei ollut tehnyt juurikaan mitään valituilla työkaluilla toi omat haasteensa etenkin projektin ensimmäisille sprinteille.

Projektiryhmältä kehitysehdotukset tuoteomistajalle

Toinen, mutta enemmän etukäteen tiedossa ollut haaste liittyi projektin varsinaiseen aiheeseen ja ohjelmiston kehityssuuntaan liittyviin päätöksiin. Codentolla ei ollut erityisen  yksityiskohtaista visiota Portfolio visualizerin ominaisuuksista, enemmänkin ainoastaan idea siitä, että konseptia voisi toteuttaa paremminkin. Saimme alusta alkaen ohjelman aiotun käyttötarkoituksen raameissa vapaat kädet tehdä ehdotuksia, joista tuoteomistaja valitsi kehitykseen lähtevät ominaisuudet. Haastavaa tässä oli se, että meillä ei tuoreena tiiminä ollut kovin selkeää käsitystä omasta osaamisprofiilistamme sekä se, että projektinhallinta yrityskontekstissa oli meille aiheena melko vieras.

Lopputuloksena onnistunut projekti

Tekemämme projekti oli huomattavasti suurempi ja moniulotteisempi kokonaisuus, kuin olimme esittelytekstin perusteella kuvitelleet. Tämän huomioiden on suuri onnistuminen, että projektin loppuessa olimme saaneet valmiiksi kaiken, mitä työn alle oli otettu. Vahvana tekijänä onnistumisen takana oli Codenton ymmärrys siitä, että kyseessä oli opiskelijaprojekti. Codento myös panosti tarvitsemaamme tukeen läpi koko hankkeen.

Codento pysyi asiakkaan roolissa

Jälkikäteen ajatellen erityisesti ohjelmistopuolen osaajia olisi voinut hyödyntää rohkeammin, mutta luontevaa kysymistä asioista vaikeutti se, että varsinainen koodaaminen tapahtui muualla kuin Codentolla ja usein virallisten työaikojen ulkopuolella. Toisaalta tuoteomistaja sekä kaksi muuta asiantuntijaa olivat ennakkoon luvattua enemmän mukana projektin toteutuksessa ja valmiita vastaamaan kysymyksiin sekä selvittämään projektiin liittyviä ongelmia myös viikoittaisten tapaamisten ulkopuolella. Codento pysyi myös asiakkaan roolissa hienosti. Koko ryhmämme oli yllättynyt loppuarviotapaamisen aikana tulleesta huomattavan positiivisesta palautteesta, sillä itse kurssin aikana kehuja oli jaettu maltillisemmin. Oikeissakaan ohjelmistoprojekteissa asiakas tuskin olisi viikoittaisissa tapaamisissa ylitsevuotavan innoissaan siitä, että pyydetyt ominaisuudet on toteutettu niin kuin pitääkin.

…ja antoi mahdollisuuden oppia uutta

Kaiken kaikkiaan  Codento antoi asiakkaana ryhmällemme mahdollisuuden oppia paljon leanistä ohjelmistokehityksestä, siihen liittyvistä haasteista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Käyttöön tarjotut tilat ja resurssit tukivat ryhmämme hioutumista tiimiksi, jolla oli realistiset mahdollisuudet saavuttaa selkeä yhteinen päämäärä. Koko projektiryhmälle jäi projektista käteen uuden, konkreettisen ohjelmointiosaamisen lisäksi vahvempi luottamus omaan kykyyn omaksua uusia teknologioita, alustoja sekä kieliä.

PyCon Ireland 2016: parhaat pointit

Kävin viime syksynä Irlannin PyConissa (lue myös aiempi blogaukseni Suomen PyConista) ja nyt viimein esitysvideotkin on laitettu YouTubeen.

Seminaaripäivä alkoi viiden herätyksellä, jota seurasi välilasku tunnin taaksepäin ajassa, ja sitten toinen tunti taaksepäin Irlantiin. Dublinia en valitettavasti päässyt näkemään kovin paljoa, vaikka päivälle kertyi reilu 22 tuntia valveillaoloa. Illalla kävimme konferenssihotellilla katsomassa ympärillemme ja otimme oluet muiden paikallaolevien konferenssivieraiden kanssa.

Lauantaina virkeänä paikalle, erittäin sikeiden unien jälkeen. Tämä konferenssi oli noin kahdesti Suomen konferenssia isompi, myös kestoltaan ja hektisyydeltään – hyvällä tavalla, totta kai. Sponsoriständit suoraan salien edessä käytävällä rajoittivat kulkua ja nostivat äänenvoimakkuutta kenties turhankin paljon, mutta toisaalta ne sai käytyä läpi tauoilla.

Paikallinen työministeri Mary Mitchell-O’Connor avasi tapahtuman. Enpä tiennyt, että Irlannin viennistä 40 % on teknologiaa, tai että neljä viidestä suurimmasta vientiyrityksestä ovat teknologia-alalla! Valitettavasti hän ei tainnut jäädä paikalle seuraamaan tapahtumaa pidemmäksi aikaa, jonkinlainen jutustelu olisi ollut varmasti antoisaa.

Pythonin käyttö yleistyy Mozilla Firefoxissa

Ensimmäisen keynoten piti Tarek Ziadé Mozillalta, otsikko sopivasti Mozilla & Python. Hän kertoi miten Pythonin käyttö on yleistynyt Mozillalla Firefox-selaimen julkaisuketjussa. Vielä vuonna 2009 Mozillalla oli erittäin sekalainen seurakunta ohjelmointikieliä ja -kehyksiä, mutta nyt suurin osa on Pythonia ja Djangoa.

CertBot: olennainen osa tietoturvaa

Hienoa heijastusta Suomen PyConiin tuli Justin Mayerin Essential Python Security -esityksessä, kun hän mainitsi CertBotin (aiemmin Let’s Encrypt Client) olennaisena osana tietoturvallista infrastruktuuria. Esityksessä käytiin lähinnä läpi paljon hyviä käytäntöjä ja ratkaisuja, eli kalvot kannattaa katsoa – ne ovat niin oleellisia, että kaivoin linkinkin tähän artikkeliin!

Pythonilla helppoa käsitellä suuriakin määriä dataa

Heijastusta Suomen konferenssiin tuli myös tietojenkäsittelyteemasta. Irlannissa sitä oli puolen ohjelman verran. Zalandon Ana Peleteiro Ramallo veti perustason esityksen Introduction to Data Science in Python. Oikein hyvä perustason lähtö, jos ei tunne alaa. Tämä, seuraava Ali Kingin Data Pipeline Evolution ja Breandan Considinen Experimenting in Tensorflow – yhdistetynä Suomen konferenssin puheisiin aiheesta – antoi ymmärtää vain yhden asian: Pythonilla on todella helppoa ja tehokasta päästä käsittelemään suuriakin määrää dataa. Sitten täytyy vain oppia matematiikka ja tilastotiede.

Läheltä liippasi Johannes Ahlmannin How to Merge Noisy Datasets. Joskus, tai pikemminkin yleensä, kerätty tieto on eri tavoin sotkuista. On erilaisia merkistöjä, eri kulttuureissa ihmiset nimetään eri tavoin ja osoitteet ovat eri maissa erilaisia. Puhuja esitteli miten näihin saadaan tolkkua erilaisten Python-kirjastojen avulla. Siellä oli monta kirjastoa, joista olisi ollut hyötyä, jos niitä olisi ollut aikoinaan olemassa.

Python-tulkki

Pythonin sisäisestä toiminnasta on aina kiva kuulla myös. Stephane Wirtel puhui otsikolla CPython Bytecode and VM siitä, miten Python-tulkki (virallisen toteutuksen nimihän on CPython) kääntää ihmisluettavan ohjelmakoodin väliaikaiseen muotoon, jota tulkki itse asiassa tulkitsee. Hän kävi läpi tiedon rakenteen ja miten ihminen voi sitäkin lukea.

Säielukon poistaminen Pythonista

Toinen keynote liippaa läheltä. Se tuli Larry Hastingsilta, joka on Pythonin ydinkehittäjiä. Hänen esityksensä nimi oli GILectomy. (Kyseinen video ei ole juuri tästä seminaarista, mutta puheen sisältö on suunnilleen sama.) Kyseessä on nk. GILin, prosessinlaajuisen säielukon (Global Inerpreter Lock) poistaminen Pythonista. GIL on suorituskykyinen ja elegantti tapa taata säikeelle vapaat kädet koodin suorittamiseen, mutta vastapainona monisäikeiset ohjelmat hidastuvat moniytimisillä koneilla. Pythonin kehittäjä Guido van Rossum toi sen kieleen vuonna 1992, jolloin tietokoneissa ei ollut kuin yksi ydin, ennen kuin Linuxissa oli tukea säikeille.

Ongelma on alkanut muodostua nykyään, kun moniytimiset suorittimet alkavat yleistyä jopa älykelloissa. Tällä hetkellä Hastingsilla on ideoita miten ratkoa tämä tilanne, mutta hän etsii vielä parhaita kompromisseja. Suorituskyky ei ole vielä riittävän hyvä yksisäikeisille ohjelmille ja C-ohjelmointikielellä kirjoitetut moduulit saattavat hajota. Moduulien hajoamisen voisi välttää esimerkiksi toimittamalla kaksi versiota kielestä, mutta päätöksiä ei vielä ole. Odotamme siis innolla mitä tästä tulee!

Oma esitykseni: Plug in with Python

Pääsin itsekin lavalle. Uusin aiemmassa Suomen PyConissa olleen Plug in with Python -esitykseni. Tällä kertaa olin laajentanut kalvosettiä, ettei aika pääsisi loppumaan kesken. Ikävä kyllä videotykin kanssa oli ongelmia, kuten kaikilla muillakin, joten esityksessä tuli hieman kiire. Jouduin karsimaan jonkin verran mielenkiintoista materiaalia pois, mutta toisaalta esitys saattoi pysyä tämän ansiosta paremmin kasassa. Voit itse katsoa tähän upotetusta videosta mitä mieltä olet.

***
Kuva: Flickr Creative Commons, Cazz.

Voiko konsultointia tehdä Kataloniasta Suomeen?

Codenton etäkonttorilla Gironassa.

Kotini putkiremontin aikataulu varmistui keväällä. Asunnossa ei voisi asua elokuun alusta lokakuun loppuun. Mikä neuvoksi? Mistä tilapäinen asunto? Olisiko mahdollista tehdä edes osapäiväisesti konsulttihommia ulkomailta etänä Suomeen? Voisiko asunto olla muualla kuin Helsingissä? Voisiko asunto olla Gironassa, pyöräilijöiden paratiisissa, jossa mieluusti vietän aikaani? Voisinko yhdistää Codenton konsulttihommani ja pyöräilyintohimoni? Kokeilemallahan se selviää.

Tuumasta toimeen

Ensin esittelin idean Codenton toimitusjohtajalle Petri Aukialle. Hän innostui ideasta heti, sillä hän haluaa kokeilla kaikenlaista uutta. Sovimme, että teen töitä 3 päivää viikossa ja että Codento maksaa minulle tuntipalkkaa kirjoittamieni tuntiraporttien ja tekemieni töiden mukaan. Sovimme tehtävistä tarkemmin kuin normaalisti. Lupasin hoitaa Codenton rekrytointia, kirjoittaa blogipostauksen tai pari viikossa ja hoitaa käynnissä olevat projektit omalta osaltani.
Muutin Gironaan elokuun ensimmäinen päivä. Ensimmäinen työpäiväni oli heti elokuun toisena päivänä. Onneksi olin vuokrannut kalustetun asunnon, jossa elämä ja työt lähtivät sujuvasti käyntiin. Nettikin on nopeampi kuin Codenton konttorissa Helsingissä, 250 Mbps. Asunnossa on mukava työpöytä, alakerrassa kahvila ja vastapäisessä talossa mainio lounaspaikka. Puitteet ja olosuhteet ovat kunnossa – työnteko on itsestä kiinni. Niinhän se toki on Helsingissäkin.

Sama työ, uudet olosuhteet

Työni sinänsä on samanlaista nyt Gironassa kuin se oli keväällä Helsingissä. Luen, tapaan – nyt virtuaalisesti – asiakkaita, mietin ja kirjoitan. Olosuhteiden muutos on kuitenkin tuonut mukanaan joitakin yllättäviä asioita.

Enemmän puheluita…

Puhun puhelimessa paljon enemmän kuin aiemmin. Puhuminen ja kuunteleminen sujuvat hyvin, mutta elekielen ja yhteisen luonnostelun puuttuminen on osoittautunut yllättävän paljon työtä hankaloittavaksi.

Videopuhelut tuovat osan elekielestä mukaan kommunikaatioon. Yleensä kuitenkin kädet, vartalo ja osa äänistä jää välittymättä, mikä haittaa ymmärrystä ja vivahteiden tajuamista. Olen melko yllättynyt kasvokkaisen kanssakäymisen ylivertaisuudesta.

…ja vähemmän seuraa

Yksinäisyys ja yksin tekeminen vaatii paljon enemmän itsekuria kuin kuvittelinkaan. Huomaan, että yleensä ensin keskustelen kollegojeni kanssa ja vasta sitten kirjoitan. Nyt keskustelut jäävät käymättä, jos niille ei erityisesti varaa aikaa. On luotava motivaatio koko ajan aivan itse.

Turhat kokoukset harmittavat

Kaikkiin töihin kuuluu toisinaan kokouksia, jotka vaikuttavat turhilta tai liian pitkiltä. Normaalisti ne vain harmittavat. Ulkomailta työskennellessä ne raivostuttavat. Ilmeisesti kasvokkaisesta kokouksesta saa aina hyvää mieltä kollegojen läsnäolosta. Puhelinkokouksesta tai videoneuvottelusta läsnäolon sosiaalista hyvää mieltä ei saa. Harmitus voi kasvaa äkkiä isoksi. Harmitusta voi yrittää vähentää peittämällä videokameran teipillä ja tekemällä jotain fyysistä, lankkuja tai punnerruksia tai jotain muuta hengästymätöntä ja nopeasti keskeytettävää. Kovin pitkään kokoukseen tästä ei ole apua.

Etätyö vaatii itsekuria

Uuden ympäristön houkutusten vastustaminen vaatii todella paljon itsekuria. Kun työ ei suju, on suuri houkutus lähteä ulos kävelemään ja tutkimaan Gironaa. Onneksi olen nyt vähitellen – tämä on kuudes kerta Gironassa – tutustunut liki täydellisesti vanhankaupungin kujiin ja kahviloihin. Uudet paikat ovat niin kaukana, että kävelystä tulisi hieman liian pitkä ja kävellessä hiki. Ulkona on 32 astetta. Sisällä kuitenkin ilmastoinnin puuttumisesta huolimatta vain 27 astetta.

Pieni aikaero, mutta suuri ero rytmissä

Aikaero Suomeen on yksi tunti. Se vielä menettelisi, mutta Katalonian elämänrytmi on Suomea paljon myöhempi. Elämä jatkuu illalla puoleen yöhön, kadut ja kahvilat ovat ihmisiä pullollaan. On vaikea mennä nukkumaan ennen aamuyötä. On vaikeaa herätä ennen aamuyhdeksää Suomessa. Tästä syystä pyrin sopimaan kokoukset vasta klo 10 jälkeen, mikä on toisinaan hieman hankalaa.

Niin työt kuin pyöräkin rullaavat

Kokonaisuutena työni on sujunut hyvin. Olen pystynyt käyttämään työhöni lupaamani ajan ja saanut aikaan lupaamani asiat. Olen myös ehtinyt pyöräilemään niin paljon kuin palautumiskykyni sietää.

Tähän asti Codenton etätyökokeilu Gironassa on siis toiminut mainiosti. Palaan asiaan parin viikon päästä ja kerron, miten uusien projektien aloittaminen onnistuu ulkomailta käsin. Kerron myös, miten puolison palaaminen Suomeen ja siten lisääntynyt yksin viettämäni aika vaikuttaa työhön, sekä  miten pyöräily on sujunut. Nyt olen jo onnistunut pysymään porukoissa ensimmäisen jyrkän mäen laelle asti.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.

Osaaminen kuntoon

Modernien menetelmien osaamattomuus vaikeuttaa ohjelmistokehittäjien työllistymistä. Heitä voisi auttaa päivittämään osaamistaan kolmen kuukauden avoimen lähdekoodin ryhmäprojektilla.

Pulaa osaavista työntekijöistä

Meillä Codentossa on ongelma. Asiakkaat haluaisivat ostaa meiltä leaniä ohjelmistokehitystä. Me haluaisimme myydä, mutta emme aina pysty, koska emme pysty rekrytoimaan päteviä ohjelmistokehittäjiä tarpeeksi nopeasti. Tilanne on hankala niin asiakkaillemme, meille kuin meiltä töitä hakeneillekin.

Ongelma ei näet ole siinä, ettemmekö me saisi hakemuksia avoimiin tehtäviimme. Ongelma on siinä, että meille hakevat eivät osaa teknologioita ja kehitysmenetelmiä, joita asiakkaamme haluavat käytettävän ja joita me itsekin haluamme käyttää.

Ongelman ratkaisu on kaikkien etu

Modernien menetelmien osaamattomuus ei ole hakijoiden vika. Heidän työhistoriansa vain on sattunut olemaan sellainen, että he eivät ole oppineet uusimpia asioita. Tämä koskee erityisesti suurissa tuotekehitysfirmoissa pitkän uran tehneitä.

Ongelma olisi syytä ratkaista, jotta meidän – ja vastaavien muiden yritysten – liiketoiminta kukoistaisi ja jotta YT-neuvotteluissa työpaikatta jääneet työllistyisivät sukkelasti. Työttömyyden pitkittyminen ei ole kenenkään etu. Se maksaa liian paljon sekä rahana että menetettyinä työvuosina.

Ratkaisu: Työnhakijoille tuoretta osaamista

Me Codentossa olemme nyt keksineet tähän ongelmaan ratkaisun. Ratkaisu on seuraava: avoimen lähdekoodin kolmen kuukauden ryhmäprojekti.

Projektin speksit ovat seuraavat:

  1. Otetaan joukko työttömiä ohjelmistoammattilaisia – vaikkapa Nokialta liiketoiminnan muuttumisen vuoksi potkut saaneita. Sellaisia, jotka ovat kokeneita, mutta nykymarkkinoilla olosuhteiden vuoksi vääriä asioita osaavia.
  2. Otetaan huippukouluttajia, jotka osaavat kouluttaa myöhemmin mainittuja teknologioita.
    Jaetaan joukko 5 hengen tiimeihin.
  3. Otetaan jokin Sipilän hallituksen digitalisaatiota edistävä pieni projekti. Tai jokin muu mielenkiintoinen julkisen sektorin ongelma. Näitä riittää. Tuhansia.
  4. Valitaan muutama teknologia, jolle on juuri nyt ja lähitulevaisuudessa paljon kysyntää. Vaikkapa nyt Python, JavaScript, React, AngularJS tai Docker – ihan mitä vaan nyt onkaan muodissa. Tai vaikka muodikkain iPhone-appsien kehitysvälpästö. Tai Androidin.
  5. Tehdään 4 kappaletta 3 viikon sprinttejä scrum-menetelmällä. Tuloksena on uuden palvelun tai tuotteen MVP. Porukka ehtii varmasti saada jotain hyödyllistä ja esittelemisen arvoista aikaan. Osaaminen kehittyy. Maine kasvaa.
  6. Julkaistaan tuotokset koko ajan avoimella lisenssillä Githubissa.
  7. Maksetaan näille tekijöille tekemisestä ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Projektin tulokset

Tulokset olisivat varmasti hyödylliset:

  1. Meillä olisi yhtäkkiä modernit työkalut ja kehitysmenetelmät osaavia ammattilaisia. He voisivat hakea moniin firmoihin duuniin ja pääsisivät ihan varmasti.
  2. Meillä olisi myös koko joukko mielenkiintoisia ja ehkäpä hyödyllisiä ohjelmisto- ja palvelutuotteiden protoja.

Mikä estää tällaiseen menetelmään siirtymisen?

***

Kuva: Flickr Creative Commons, Dave Conner.

Tämän artikkelin on kirjoittanut Matti Kinnunen ja sitä ovat sittemmin muokanneet muut Codenton työntekijät.